Paperin tuotanto

Valtaosa paperista valmistetaan puukuidusta vahvasti automatisoidulla prosessilla, johon muun teollisen tuotannon tapaan kuuluu huomattavia määriä luonnonvaroja. Paperia tuotetaan maailmassa vuosittain noin 350 tonnia – mutta miten paperia valmistetaan ja millä hinnalla paperin tuotanto tapahtuu? Miksi paperia valmistetaan juuri puukuidusta, eikä muista luonnolle ystävällisemmistä vaihtoehdoista?

Paperin tuotannon ympäristöongelmat

Kun kasvatetaan puita, lisätään koneita ja kemikaaleja, saadaan puusta paperia – ympäristön kustannuksella. Paperia valmistetaan yleisimmin puusta saatavasta sellumassasta, jota käsitellään ja useimmiten myös valkaistaan. Puun ja sellumassan paperiksi työstäminen vaatii useita työvaiheita ja näin ollen merkittävän määrän luonnonvaroja. Niin puiden kasvattamiseen kuin tuotantoon käytettävien koneiden energian tuottamiseenkin kuluu luonnonvaroja, minkä lisäksi sekä paperin tuotantoon käytettävät tehtaat että kemikaalit kuormittavat luontoa.

Kaikki teollisuuden ja tuotannon kemikaalit ja prosessit ovat haaste, kun pyritään samanaikaisesti säästämään luontoa. Tämän vuoksi jatkuva tutkimustyö, uusien valmistusmateriaalien ja uusien tuotantomenetelmien kehittäminen on tärkeää puhtaan luonnon tulevaisuuden turvaamiseksi.

Paperin tuotannon tulevaisuus

Energiatehokkuus on yksi paperin tuotannon suurimpia haasteita. Paperin valmistuksen energiankulutukseen on kiinnitetty huomiota jo vuosikymmenien ajan, minkä ansiosta tuotantoa kehitetään jatkuvasti ympäristöystävällisemmäksi. Tällainen kehitys on tärkeää, sillä esimerkiksi paperin valmistuksessa olennainen vaihe, paperimassan tuottaminen erilaisia mekaanisia keinoja käyttäen, kuten hiomalla ja jauhamalla, kuluttaa paljon energiaa. Vaikka paperin valmistuksessa käytettävät prosessit ja kemikaalit ovat kehittyneet ajan saatossa tehokkaammiksi ja ympäristöystävällisemmiksi, kuluttavat ne kaikkien muiden tuotantoprosessien tapaan luontoa.

Puukuidulle on myös mahdollista löytää ekologisempia vaihtoehtoja. Yhtenä tällaisena vaihtoehtona on pidetty olkisellua, jota syntyy ruoantuotannon sivutuotteena noin 2500 miljoonaa tonnia vuosittain.