Suomen metsät

Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen. Tämä vyöhyke kattaa jopa 40 prosenttia maailman metsistä. Havumetsävyöhyke ulottuu aina Alaskasta Siperiaan ja siitä eteenpäin Kaukoitään. Suomessa Enontekiöllä ja Utsjoella kulkee raja, jonka pohjoispuolelta löytyy vain puutonta tundraa. Suomi kuuluu maailman metsäisimpiin maihin. Jopa yli 70 prosenttia Suomen pinta-alasta on metsien peitossa. Melkein kaikki Suomen metsistä ovat metsätaloudellisesti hyvää aluetta. Suomesta saadaan siis runsaasti puuta teollisuuden käyttöön. Suomesta löytyy myös uhanalaisia puu- ja metsälajeja sekä soita. Näitä suojellaan hyvin tarkoin menetelmin, jotta ne säilyisivät tulevaisuudessakin.

Suomen metsäluontotyypit

Suomi on todellinen vihreän kullan maa. Tällä tarkoitetaan juuri näitä Suomen loppumattomia metsiä, jotka ovat elinympäristö yli 20 000 eliölajille. Suomesta löytyy 77 erilaista metsäluontotyyppiä. Puustoisia soita, korpia, rämeitä ja luhtia on jopa 46 erilaista tyyppiä. Aiemmin suotyyppejä oli huomattavasti enemmän, mutta nykyään soita on myös ojitettu. Metsien monimuotoisuus on ollut esillä juurikin sen vuoksi, että ojitus ja metsänkäyttö kuormittavat Suomen luontoa ja uhkaavat metsiä. Suomi onkin sitoutunut noudattamaan YK:n biodiversiteettisopimusta, joka keskittyy siihen, että metsiä tullaan suojelemaan jatkossa paremmin.

Metsien suojelu on erittäin tärkeää myös metsissä elävien eliöiden kannalta. Metsät ovat nimittäin monien lajien elinympäristö ja ainoa koti. Tälläkin hetkellä Suomen metsissä asustaa yli 800 uhanalaista lajia, jotka tarvitsevat suojelua siinä missä metsätkin. Näiden lisäksi toiset melkein 800 lajia ovat melkein uhanalaisia. Tähän päivään mennessä yli 100 lajia on jo hävinnyt muun muassa suoalueiden ojittamisen ja metsien hakkaamisen myötä. Suomi onkin ottanut käyttöönsä myös METSO-ohjelman. Se on Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma, jonka tavoitteena on turvata varsinkin Etelä-Suomen metsien säilyminen.

Ekologinen metsänhoito

Metsän nopea kasvu turvataan ekologisesti kestävällä metsänhoidolla. Tämä jatkuvan kasvatuksen menetelmä pitää huolta siitä, että metsässä on tilaa kasvaa, jolloin puut myös kasvavat nopeammin. Kun metsää harventaa järkevästi, saavat puutkin paremmin valoa ja ravinteita, kun niiden ei tarvitse kilpailla paikastaan. Ekologisella metsänhoidolla ei ainoastaan turvata metsiä ja soita, vaan sen avulla voidaan myös vaikuttaa vesistöiden puhtauteen. Hyvää luonnonhoitoa on esimerkiksi metsille tärkeiden piirteiden ylläpitäminen. Tätä voi olla vaikkapa pysty- ja maalahopuiden pystyyn jättäminen ja kunnostusojituksesta luopuminen kokonaisuudessaan. Metsät saadaan kukoistamaan näillä pienillä toimenpiteillä.

On myös tärkeää ennakoida huonontuneita elinympäristöjä. Tätä voi tehdä ojia tukkimalla, lahopuita tuottamalla, kulottamalla ja palauttamalla puroja luonnontilaan. Suomessa WWF on aktiivisesti mukana auttamassa metsänhoidossa ja metsien suojelussa. Myös Metsäliitto pyrkii siihen, että metsiä hakattaisiin järkevämmin. Suurista avohakkuista on luovuttu suurimmaksi osaksi. Avohakkuiden jälkeen metsän kasvamiseen menee satoja vuosia, joten avohakkuut eivät kuulu ekologisesti kestävään metsätalouteen. Metsän jatkuva kasvatus onkin kaikista tärkeintä, kun puhutaan kannattavasta metsänhoidosta. Tämä on tuotteliasta kaikille, eikä kuluta luontoa kohtuuttomia määriä. Metsiä tulisikin hakata vain vähän kerrallaan.